Kestävä talouskasvu on hyvinvointivaltion perusta

Helsingin Sanomat julkaisi 14.3. mielipidekirjoituksemme koskien kestävää talouskavua. Lue alta koko mielipidekirjoitus:

Vihreät nuoret avasi Demokraatti-lehdessä (2.3.) keskustelun talouskasvusta irtautumisen tavoitteesta. Heidän mukaansa ympäristökriisejä ei pystytä ratkaisemaan ilman talouskasvusta luopumista. Samalla tavoitteena on, ettei hyvinvoinnista tarvitse tinkiä. Yhtälö herättää väistämättä kysymyksen: onko hyvinvointivaltion ylläpitäminen mahdollista ilman talouskasvua? Keskustelusta on voinut syntyä kuva vihreistä realismin unohtajina, vaikka tämä ei totisesti edusta meitä kaikkia.

Historian saatossa talouskasvu on lisännyt merkittävästi elintasoa ja hyvinvointia: ilman talouskasvua Suomesta ei olisi koskaan kasvanut tuntemaamme hyvinvointivaltiota. Myös tämän hetken talouskasvun puute tuntuu monien luissa ja ytimissä työttömyytenä, köyhyytenä ja avun saannin rajoituksina.

Kun taloudellinen pääoma kasvaa eli raha lisääntyy, kasvaa myös liikkumavara rahoittaa meille tärkeitä asioita. Ja sitä rahaa Suomi tarvitsee entistä enemmän, kun väestö vanhenee, puolustusvarautuminen syö resurssejamme sekä EU-menosäännöt ja velkajarru kaventavat fiskaalista liikkumavaraa. Itsenäisyydellämme ja hyvinvoinnillamme on lasku, joka pitää maksaa vuosittain.

On myös fakta, että talouskasvu ei ole tehnyt maailmaa pelkästään autuaaksi. Ideaalimaailmassa markkinatalous huomioisi aina ulkoisvaikutukset. Se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että saastuttaja maksaa.

Nykyään liian moni yritys ja valtio voi käyttää ilmastoa, maita ja meriä ikään kuin ilmaisena kaatopaikkana. Muovikrääsä on halpaa, koska tuotannosta syntyvien päästöjen ja saasteiden puhdistamisesta ei tarvitse huolehtia riittävän vakavasti. Kuluttajalle tuote voi näyttää halvalta, koska ulkoisvaikutusten kustannukset pidetään poliittisilla päätöksillä matalina, tai pahimmillaan niitä ei maksa kukaan. Todellisuudessa niiden kustannukset kasaantuvat maailmanlaajuisesti valtioiden, ekosysteemien sekä tavallisten ihmisten niskoille. Se ei ole pitkällä aikavälillä kestävää.

Talouskasvua voidaan viedä poliittisilla päätöksillä myös parempaan suuntaan. Järjestelmää ohjaamalla voimme itse päättää, millaista toimintaa haluamme enemmän, ja mitä taas tulisi kitkeä. Saastuttamisen todellisen hinnan sisällyttämisellä yritysten toimintaan on pelkästään positiivisia vaikutuksia. Se kannustaa kestävämpien ratkaisujen etsimiseen ja tasaa pelikenttää niille, jotka huolehtivat saasteistaan asianmukaisesti jo valmiiksi.

Hyvinvointivaltion perusta rakennetaan kestävälle talouskasvulle

Lukijan mielipide|Talouskasvusta luopumisen sijaan politiikan pitäisi keskittyä siihen, millaista kasvua haluamme.

Kirjoittajat:

Susanna Sielo, ekonomi, Espoon kaupunginvaltuutettu (vihr)

Minerva Kastehelmi, insinööri, Lahden kaupunginhallituksen jäsen (vihr)

Akseli Tiitta, taloustieteen opiskelija